Kaikki teemat
Korsnäsinpaidat

Kuva Korsnäsista. Korsnäsin kunnan luvalla.

Korsnäs

Korsnäs on eteläpohjalainen, ruotsinkielinen rannikkokunta. Vuosisadanvaihteessa siellä harjoitettiin pääelinkeinona maanviljelystä ja karjanhoitoa, jotka tuottivat useina vuosina yli pitäjän oman tarpeen. Myös kalastuksella oli suuri taloudellinen merkitys, ja silakkaa vietiin paljon pitäjän ulkopuolelle. Hylkeenpyyntiäkin harjoitettiin merkittävässä määrin. 1920-luvulla ammuttujen hylkeiden määrä oli Suomessa toiseksi suurin. 1920-luvulla kolme sahalaitosta ja pieni meijeri edustivat teollisuutta pitäjässä. Nykyiset pääelinkeinot ovat turkistarhaus ja kasvihuoneviljely. Kauppaa tehtiin useimmiten Vaasassa, jonne myytiin kalaa, lihaa ja jonkin verran puutavaraa. Aikoinaan oli myös kauppareitti Pohjois-Pohjanmaalta Tukholmaan kulkenut Korsnäsin saariston kautta.

Korsnäsin väestöön on vaikuttanut muuttoliike Ruotsista. joka jatkui vielä 1800-luvun alussa. Usein saatettiin Ruotsista tuoda mukana jopa talonnimi. Monissa kylissä asui myös sotilashenkilöitä perheineen.

Omavaraistalous säilyi seudulla kauan. Syinä tähän olivat lähinnä ammattikuntalaitoksen keskittäminen kaupunkeihin, maanviljelystyön kausiluontoisuus sekä työvoiman runsas määrä. Myös vanhanaikaiset työtavat säilyivät Korsnäsissa kauan. Näitä olivat mm. erilaiset nauhantekotavat, kuviokudonta ja -virkkaus, verkon-, pitsin- ja fransujensolmiminen sekä kankaankudonta.

Vaikka Korsnäs oli aineellisesti melko köyhää seutua, siellä syntyi rikas tekstiilikulttuuri, jolla oli vahva paikallinen leima. Tekstiilit olivat usein värikkäitä ja runsaasti kuvioituja, ja etenkin punainen väri oli suosittu. Kuten monissa lähiseudun suomenkielisissä kunnissa, Korsnäsissa eivät vaikuttaneet sellaiset herätysliikkeet, jotka olisivat aiheuttaneet tekstiilikulttuurin köyhtymistä.


Korsnäsinpaidat

kierratys_ja_kasityot.php Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Marketta Luutonen