Kaikki teemat
Korsnäsinpaidat

Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen


Korsnäsinpaita

Korsnäsinpaita on villapaita, jossa on omintakeista neuleen ja virkkauksen yhdistäminen, runsas kuviointi ja koreat värit. Miehustan ala- ja yläreuna on virkattu samoin kuin hihan ala- ja yläreuna, ja muut osat on neulottu puikoilla. Virkkauksessa on käytetty kiinteitä silmukoita ja neuleessa sileää neuletta.

Virkkauksen yhdistäminen neuleeseen ei ole kovin tavallista eikä vastaavia paitoja tunneta muualla. Eestissä tunnetaan neuleröijyjä, joiden hihansuut on virkattu. Eräissä muissakin vaatteissa näitä tekniikoita on yhdistetty. Suomessa on tehty myssyjä, jotka on muuten neulottu, mutta reunukset on virkattu. Samoin neulottujen alushameiden reunat on usein virkattu. Ruotsissa on valmistettu käsineitä ja lapasia siten, että muuten neulottujen käsineitten reunat on virkattu. Joustavuutensa vuoksi neule on useimmiten vaatteissa virkkausta parempi tekniikka. Virkkaus on taas tiivis, ja se soveltuu hyvin vaatteiden koristeluun.

Korsnäsissa tehtiin aikaisemmin villapaitoja kokonaan neulomalla. Vanhimmissa korsnäsinpaidoissa virkatut reunukset ovat uudempia kapeampia. Samoja kuvioita, joita on aiemmin neulottu, on siirretty uudemmissa paidoissa virkattuihin osiin. Ehkä 1850-luvulla kun virkkaus tuli muotiin, joku taitava käsityöihminen keksi ruveta virkkaamaan neulepaitojen reunukset. Virkkaamalla saatiin kaunista ja tiivistä jälkeä. Mallien lainaaminen oli tavallista, joten näin hyvä malli yleistyi. Vuonna 1865 syntynyt korsnäsinpaitojen tekijä Clara-Sofia Björkatröm kertoi ottavansa mallin paitaan jostain vanhemmasta paidasta ja sitten hiukan muuttavansa sitä.

Korsnäsinpaidan rakenne on aivan tyypillinen perinteiselle neulepaidalle. Se koostuu suorakaiteenmuotoisesta miehustasta ja siihen kiinnitetyistä hihoista. Korsnäsinpaita, kuten yleensäkin perinteiset neulepaidat, on valmistettu tuppena sukanvarren tapaan. Lopuksi on leikattu hihan- ja kaulanaukot. Pääntie on usein suorakulmainen, samanlainen edestä ja takaa. joten paidan etupuolena voitiin käyttää molempia puolia. Hihat ovat suoralinjaiset suuta kohti kapenevat. Kainaloissa on usein kolmiomainen levennys. Kuviot on ryhmitelty kappaleiden päihin aivan vastaavasti kuin esimerkiksi vöyriläisissä neulepaidoissa. Muissa kohdissa on ns. täpläkuviota, joka syntyy siten. että neulotaan kaksi kerrosta pohjavärillä ja joka kolmas kerros niin, että silmukat ovat vuorotellen pohjaväriä ja kuvioväriä. Pirttikyläläispaitojen pilkkukuviot ovat aivan samanlaisia kuin korsnäsinpaidan. Joka toinen täpläkerros on tehty niin, että silmukat ovat vuorotellen punainen ja valkoinen. Joka toinen täpläkerros taas on tehty valkoisella ja sinisellä (uudemmissa korsnäsinpaidoissa myös vihreällä).

Paitoja koskeva aineisto on koottu eri museoiden, arkistojen ja yksityishenkilöiden kokoelmista. Kaikki paidat ovat peräisin Korsnäsistä, sillä vaikka paita olisi saatu kokoelmiin muualta, on ilmennyt, että alkuperäinen omistaja tai tekijä on ollut Korsnäsistä. Myös paitojen nimi korsnäsinpaita on ollut käytössä aivan yleisesti. J. Eriksson Smedsin artikkeliin vuodelta 1882 sisältyy tieto, joka viittaa siihen, että myös naapuripitäjässä Närpiössä (jonka osa Korsnäs on aikoinaan ollut) olisi valmistettu samantapaisia paitoja, ehkä kokonaan neulomalla. Juhlapäivien vietosta kertoessaan hän kirjoittaa, ”..., var han som en "storpojk" borde vara, för att betyda något i flickornas ögon. Ännu kunde han midt på varma sommardagen vara klädd i en "stikkatröj" med rödt och grönt stickad 5 à 6 tum på "kvalan" samt på "aksellappan" med rosor och "ässär" 3 à 4 tum bredt. Denna klädebonad begagnas ännu allmänt i Korsnäs och en del af Närpes".

Tutkimusaineiston 60 paidasta 25:n valmistusvuosi on tiedossa. Varhaisin paita on vuodelta 1863 ja uusin 1940-luvulta. Lisäksi joukossa on mukana kaksi melko uutta paitaa, joiden malli on peräisin vuosisadan vaihteesta. Vaikuttaa siltä, että korsnäsinpaitoja valmistettiin erityisen runsaasti 1880-luvulla ja 1930-luvulla ja jälleen 1980-luvulla korsnäsinpaidat ovat muodissa. Huippukaudet ovat sattuneet noin 50 vuoden välein.

Niistäkin paidoista, joiden valmistusvuosi ei ole tiedossa, voi löytää viitteitä valmistusajankohdasta. Kuva-arkistoihin sisältyvistä kuvista uusimmat on otettu vuonna 1930 ja vanhimmat vuonna 1925. Osa paidoista on ollut jo tuolloin hyvin kuluneita, ja muutenkin kansatieteellisen tutkimusretken osanottajat ovat luultavasti kuvanneet pääasiassa vanhempaa materiaalia. Uusien korsnäsinpaitojen valmistusvuosi on ollut helppo saada selville. Jotkut paidoista onkin valmistettu tutkimusretken osanottajien ollessa paikkakunnalla. Museoiden kokoelmissa olevat paidat ovat suurelta osin myös vanhempaa aineistoa. Niissä käytetyt kuviot, värit ja virkattujen reunusten leveys antavat oman viitteensä paitojen iästä.

Taito valmistaa korsnäsinpaitoja on säilynyt näihin päiviin, mutta malleja ei ole enää kehitelty aktiivisesti, vaan perustana ovat lähinnä 1930-luvun mallit. Sen sijaan lähinnä korsnäsinpaitoja esittelevien ohjevihkojen tultua tunnetuiksi on paidoista tehty monia muunnelmia.

Korsnäsinpaidan kuvioaiheita:

Geometrisia aiheita
Kukka- ja kukkapuuaiheita
Tiimalasi
Ässänväärä
Tanssivat tytöt


Virkattujen osien pohjavärinä on punainen ja neulottujen valkoinen. Suurimmat kuviot ovat virkatuissa osissa. joskin neulottujen osien päissä on kuvioita, kukkia tai kukkapuita ja geometrisia aiheita. Muuten neulotuissa osissa on täpläkuvioita, jotka ovat vanhemmissa paidoissa useimmiten puna-sinisiä, mutta uudemmissa paidoissa usein puna-vihreitä. Muutamissa paidoissa täplät ovat puna-sinililoja, puna-turkooseja. puna­ruskeanvihreitä, puna-mustia ja yhdessä paidassa pelkästään sinisiä.

Virkattujen osien tavallisimmat kuviovärit ovat keltainen, vihreä ja valkoinen. Useimmissa paidoissa on kolme kuvioväriä. Korsnäsinpaitojen suurimmat kuviot on yleensä sijoitettu paidan helman virkattuun osaan, joka on myös yleensä virkatuista osista levein. Tavallisimmat kuviot ovat kukat, ässänväärät ja tanssivat tytöt sekä geometriset aiheet, joita on muiden kuvioiden lisänä. Vanhimmissa paidoissa on pelkästään geometrisia kuvioita. Hihojen kuviot ovat yleensä geometrisia. Muutamissa paidoissa on lisäksi tiimalasi, kukka, sydän tai ässänväärä. Paidat voi luokitella iän, värien ja kuvioiden perusteella, joskaan luokittelu ei voi olla mikään ehdoton, sillä vaikka näyttää siltä. että jotkut mallit ovat vanhempia. useita malleja on tehty myös rinnakkain. Seuraavassa esitetään erilaisten paitojen tuntomerkkejä:

1. Vanhimmat paidat ovat kuvioiltaan yksinkertaisimmat. Niiden neulottujen osien reunoissa ei ole kuvioita. Virkatut osat ovat kapeampia kuin uudemmissa paidoissa ja kuviot geometrisia aiheita, kuten ristejä ja vinoneliöitä. Täplät ovat punaisia ja sinisiä, ja käytetty punainen on tummanpunaista.

2. Varhaisin tieto paidasta, jonka hallitsevana kuviona on kukka. on vuodelta 1863. Kukka-aiheisten paitojen neulottujen osien reunoissa on kuvioita, geometrisiä ja kukkapuuaiheita. Täplät ovat punaisia ja sinisiä. Punainen on tumman tai kirkkaanpunaista.

3. Paitoja, joiden hallitsevana kuvioina on ässänväärä, on valmistettu ainakin jo 1880-luvulle, mutta luultavasti jo aikaisemminkin. Neulottujen osien reunoissa on geometrisia ja ässänvääräaiheita. Täplät ovat punaisia ja sinisiä, ja punainen on kirkkaanpunaista.

4. Tietoja paidoista, joiden hallitsevana kuviona on tiimalasi tai sydän, on 1880-luvulta alkaen. Neulottujen osien reunoissa on runsaasti kuvioita. Täplät ovat kirkkaanpunaisia ja sinisiä tai sinililoja.

5. Paidat, joiden helman virkatun reunan hallitsevana kuviona ovat tanssivat tytöt, näyttävät olleen suosittuja vielä 1900-luvun alkupuolella. Näitä on valmistettu ainakin jo 1880-luvun lopulla. Paitojen helmassa on tanssivien tyttöjen lisäksi ruusuja. Neulottujen osien reunassa on geometrisia ja kukka- ja kukkapuuaiheita. Yläosan virkatun osan hallitsevana kuviona on ässänvääräaihe. Täplät ovat kirkkaanpunaisia ja vihreitä.


Korsnäsinpaidan käyttö

kierratys_ja_kasityot.php Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Marketta Luutonen