Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat

Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen






Kuteelliset nauhat
Poimintakuviolliset nauhat
Kuvioloimesta poimitut kuviot

Kuvioloimesta poimittuja pirtanauhoja kutsutaan myös yleisesti vironvöiksi. Vironvyö nimitys ei ole yksiselitteinen, vaan sillä voidaan tarkoittaa eri yhteyksissä erilaisia nauhoja. Tässä tutkielmassa vironvyö -nimityksellä tarkoitetaan yleisesti kaikkia kuvioloimesta poimittuja nauhoja.

Vironvöille oli ominaista, että niissä oli runsaita poimimalla saatuja vinokuvioita ja geometrisiä kuvioita. Kuvioiden poiminta tapahtui vain kuvioloimesta. Pintarakenne vironvöissä on sellainen, että kuvio on kohollaan pohjaloimen päällä. Kuvioloimilanka olikin yleensä pohjalointa paksumpaa villalankaa, jotta kuviot saatiin erottumaan selvemmin. Kuvio saattoi olla muodostunut pitkistäkin lankajuoksuista eli nastoista. Tällöin reunoilla oli yleensä kapea poikkiraitainen ripsikuvio, koska itse kuviot eivät voineet ulottua reunoille asti, jotta nastat eivät olisi kaatuneet reunan yli. Vironvöissä pohjaloimi oli palttinaa, erotukseksi edellä mainittujen mallien ripsiloimipohjasta (Kaukonen 1965, 44. Merisalo 1978, 17.)

Tekstiilihistoriaa käsittelevissä teoksissa pirtanauhamalleja pidetään vanhanaikaisina. Kyse on osin jo historiakappaleessa mainitusta kuvio-ornamenttien periytymisestä esihistorialliselta ajalta, mutta myös siitä, että pirtanauhan rakenne ja tekniikka itsessään asettivat kudottaville malleille tietyt rajat variaatioiden suhteen. Siten pirtanauhojen mallit ovat perusteiltaan olleet saman tyyppisiä tekniikan alkuvaiheista lähtien, vaikka malleja onkin voitu myöhemmin mukailla ja varioida (Dahl 1987, 352.)


Kuteelliset nauhat - Lautanauhat

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho