Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat




Suomen nauhatyyppien pääalueet
Lappi

Lappalaisten otaksutaan omaksuneen paulojen ja vöiden sekä yleensä pirtanauhakudonnan perinteet muuta kautta kuin eteläisistä yhteyksistä Suomeen. Lappalaiset ovat jo 1600-luvulla kutoneet taidokkaita pirtanauhoja, jolloin muualla maassamme vasta opeteltiin taitoa. Vuorovaikutukset ovat Lapissa kautta aikojen liikkuneet naapurikansojen kesken valtioiden rajoista riippumatta eli vaikutteita on tullut sekä idästä että lännestä eri alueiden asukkailta (Itkonen 1984/1, 860, Veriö 1968, 56.)

Lappalaisten pirtanauhoille oli ominaista, että nauhoissa käytetyt perinteiset värit olivat erityisen kirkkaita ja siten koko nauhasta tuli varsin pirteä. Samoja värejä ei yhtä kirkkaina muualla Suomessa käytetty, ei myöskään välttämättä samanlaisina yhdistelminä. Nauhojen värikkyydellä lienee jonkin asteinen yhteys alueelle ominaiseen kaamoksen aikaan, ja siten voisi olettaa kirkkailla väreillä olleen tarkoituksena piristää keskellä synkintä pimeyttä. Värit lappalaisten sekä arki että juhlanauhoissa olivat yleensä samoja – sininen, punainen, valkoinen ja keltainen – nauhojen mallit sen sijaan vaihtelivat käyttötarkoituksen mukaan (Itkonen 1984/1, 359. Veriö 1968, 54.)

Takin tai puvun päällä pidettävä villainen pirtanauhavyö eli lankavyö tehtiin Lapissa eri tavalla kuin perinteiset nauhavyöt muualla Suomessa. Vyötä ei kudottu täysleveänä, vaan reunat ja keskiosa eli kuvio tehtiin erikseen. Erilliset reunat ommeltiin kiinni keskiosan molemmin puolin ja vyön nurjalle puolelle ommeltiin vahvikkeeksi sarkakaistale. Vyö kiinnitettiin tupsupäisillä nyöreillä vyötärölle (Itkonen 1984/1, 361. Jomppanen 1982, 49–50.)


Nauhojen paikallisia nimityksiä

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho