Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat
Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen

Nauhojen historiaa
Pirtanauhat - Keskiajan uutuus

Nauhapirtatekniikka on uudempaa perua kuin laudoilla kutominen. Vanhimmat eurooppalaiset todisteet nauhapirtatekniikasta ovat peräisin 1200–1300-luvulta saksalaisista käsikirjoituksista, joissa kuvataan nauhapirralla kutomista (Kaukonen 1965, 64.) Nauhapirralla kudontaa tiedetään kuitenkin harrastetun Keski-Euroopassa jo varhaiskeskiajalta (n. 400 jKr.) lähtien. Pohjoismaista ei ole säilynyt pirtanauhalöytöjä vielä keskiajalta eikä tekniikan omaksumisen tarkkaa aikaa siten tiedetä. Hautalöytöjen puute ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että pirtanauhoja olisi kudottu Suomessa jo varhaisella keskiajalla. Lieneekin todennäköistä, että nauhapirralla kutomisen työtapa on levinnyt Pohjoismaihin keskiajalla eli 1150–1520 välisenä aikana. Tekniikka vakiinnutti vähitellen asemaansa ohi laudoilla kutomisen, koska pirralla kutominen oli helpompaa (Merisalo 1978, 12.) Pirtanauhoissa käytettyjen kuosien ja koristeaiheiden tiedetään olevan huomattavasti vanhempaa alkuperää kuin itse pirtanauhatekniikan. Monet Suomessa perinteisesti käytetyt kuviot ovat esihistoriallisten ornamenttien muunnelmia tai keskiaikaisia kansainvälisiä malliaiheita. Ruotsissa pirtanauhojen kuoseissa on havaittu viikinkiaikaisia vaikutteita ja erityisesti Taalainmaan pirtanauhoissa on Saksan ja Itävallan 1200-luvun kirkollisiin tekstiileihin juontavia piirteitä (Kaukonen 1965, 63.)

Nauhapirran ikää ja alkuperää ei ole tarkasti pystytty selvittämään, mutta voisi olettaa näinkin yksinkertaisen työvälineen olevan huomattavan vanha. Varsinkin kun kangaspuistakin on kehitelty ensimmäisiä versioita jo vuosisatoja ennen ajanlaskun alkua (ks. esim. Geijer 1994). Varhaisin säilynyt todiste nauhapirrasta on löytynyt Pompeijista, Italiasta, ja se on ajoitettu vain noin ajanlaskumme alkuun (Geijer 1994, 34–36, 50). Toisaalta on olemassa viitteitä siitä, että itse nauhapirta lienee nuorempi keksintö kuin kyseinen tekniikka. Mahdollisesti varhaisina aikoina on kudottu yleisemmin niisien avulla. Esimerkiksi Islannissa nauhapirran käyttö omaksuttiin vasta 1700-luvulla, mutta niisien avulla oli sielläkin kudottu jo huomattavasti aiemmin (Kaukonen 1965, 65.)

1800-luvulla pirtanauhat olivat levinneisyydeltään maamme suosituin nauhalaji. Pirtanauhoja on Suomessa, kuten myös Pohjoismaissa ja Euroopassa kudottu aina 1900-luvulle asti. Jos laudoilla kutominen edisti kankaankudontaa, niin nauhapirralla tai irtoniisillä kutominen oli yksi kangaspuiden kehittymisen vaihe (Kaukonen 1965, 35, 64–65, 120.)


Viitelöidyt verkkonauhat – verkkonauhasta verkkopitsiin

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho