Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat
Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen

Nauhojen historiaa
Ristikkonauhat – sormeillut nauhat

Ristikkonauhatekniikka edustaa verkkonauhatekniikan yksinkertaisinta rinnakkaistekniikkaa ja se on iältään esihistoriallinen ja työtapana kansainvälinen. Pohjoismaiden vanhimpiin kuuluvia ristikkonauhoja on löydetty Tanskasta viikinkiaikaisista haudoista n. 900-luvulta jKr. Vanhimmat todisteet Suomesta ovat peräisin 1000-luvulta, jolloin osattiin jo sormeilla yksinkertaisia kuvioita (Kaukonen 1965, 90, 92. Sarkki 1979, 12.)

Ristikkonauhat ovat olleet 1800- ja vielä 1900-luvun alussa toiseksi käytetyin nauhalaji pirtanauhojen jälkeen. 1900-luvulla nauhojen kotivalmistuksen hiipuessa ristikkonauhoja tehtiin yleisemmin vielä Pohjanmaalla, Savossa ja Karjalassa (Kaukonen 1965, 90.) Ristikkonauhaa teknisesti hyvin paljon muistuttava palmikointitekniikka on perusteiltaan hyvin yksinkertaista ja nyöriä syntyy jo kolmea lankaa keskenään letittämällä. Siten voi olettaa palmikoinnin perustekniikan olleen varhain tunnettua, vaikka palmikkonauhojen historia onkin varsin tuntematonta (Sarkki 1979, 11–12.)

 


Nauhasta on moneksi

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho