Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat

Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen


Suomen nauhatyyppien pääalueet
Ruotsinkielinen Pohjanmaa

Ruotsinkielinen Pohjanmaa muodostaa oman nauha-alueensa, jolla vironnauhat poikkesivat mm. väritykseltään muun maan nauhoista. Vaikutteet nauhankudontaan on luultavimmin saatu lähinnä Pohjanlahden toiselta puolelta eli Hälsinglannista ja Ångermanlannista. Tätä voidaan pitää hyvin luonnollisena ajatellen historiaa vuosisatoja taakse päin, jolloin pohjalaisilla on ollut kiinteät suhteet Pohjanlahden takaisiin ruotsalaisalueisiin.

Erityisesti ruotsinkielisellä Pohjanmaalla kudottiin poimintakuviollisia pirtanauhoja, jotka olivat väritykseltään ja kuvioinniltaan kirjavampia ja vaihtelevampia kuin muualla Suomessa. Pohjalaiset käyttivät 1800-luvulla nauhoissaan ruotsalaisena muotivaikutteena saatuja aniliineja väriyhdistelmiä, kuten vaaleanpunainen, violetti ja kirkkaan vihreä. Muutoinkin Pohjanmaan väriyhdistelmät olivat uudenaikaisempia verrattuna Kymenlaakson vanhahtavaan punavalkoiseen kuviointiin (Kaukonen 1965, 57–59.)

Nauhojen kuviointi on ollut sekä Kymenlaaksossa, savolaisalueella että ruotsalaisella Pohjanmaalla samantyylistä, eroja on tullut lähinnä juuri väriyhdistelmissä. Kymenlaaksolaisiin nauhoihin verrattuna Pohjanmaan nauhat olivat hieman kapeampia, n. 3–4 senttimetriä leveitä ja Pohjanmaalla käytettiin sekä loimena että kuteena paksumpia materiaaleja.

Pohjanmaalla oli myös omia erikoisuuksiaan nauhankudonnassa. Vaasan seudulla ja sen rannikolla oli tapana kutoa ainakin pirtanauhaohjaksiin mutta myös muihin nauhoihin haltijan nimikirjaimet tai vuosilukuja (Dahl 1987, 353.) Kosrnäsistä tunnetaan erikoispiirteenä nyörimäiset, tupsulliset kengännauhat 1870-luvulta. Kengännauhojen silmukkarakenne muistuttaa lautanauhan rakennetta, mutta nauha on pyöreähköä ja hieman kierteistä. Vastaavanlaisia nauhoja oli tapana kutoa Pohjanlahden toisella puolella sijaitsevassa Hälsinglannin maakunnassa (Kaukonen 1965, 77–78.)


Lappi

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho