Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat

Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen


Suomen nauhatyyppien pääalueet
Kymenlaakso ja Suomenlahden saaristoalueet

Suomen kansanomaiset nauhat ovat olleet taiteellisesti kaikkein koristeellisimpia ja runsaskuvioisimpia Suomenlahden saaristopitäjissä ja Kymenlaaksossa. Kymenlaakson ja saariston vironvyöt olivat myös huomattavasti leveämpiä sekä runsaskuvioisempia kuin muun mantereen poimintakuviolliset nauhat. Vehkalahdella, eteläisessä Kymenlaaksossa, vyönauhat olivat yleensä n. 2–4.5 cm leveitä, mutta jopa 8–10 cm levyisiä nauhoja on tehty. Kymenlaakson naapurialueilla Savossa nauhat olivat sen sijaan kapeampia ja paksumpia (Kaukonen 1965, 48.) Kymenlaakson ja saariston mittausopilliset kuvioaiheet olivat vanhoja kansainvälisiä ornamenttiaiheita – vinoneliöitä, nelilehtiä, ristejä, hakoja, sydämiä, s- kiemuroita sekä aakkosia (a, v, w), ikkunaruutuja, vinoristejä (Kaukonen 1965, 40, 49-51. Merisalo 1978, 11.)

Kymenlaaksossa ja Kaakkois-Savossa kuvioloimi oli yleensä yksivärinen. Kymenlaakson vironvöissä pohjaloimet olivat tavallisesti valkoiset ja kuvioloimet punaiset, molemmat loimet olivat perinteisesti villalankaa, kude pellavaa. Pohjaloimessa saatettiin käyttää valkoisten lankojen rinnalla keltaistakin lankaa, samoin kuvioloimessa punaisten sijasta sinistä lankaa (Kaukonen 1965, 47–48.) Kymenlaakson nauhoille on ollut tyypillistä juuri puna-valkea koristekuvionti. Maakunnan kuuluisimpia nauhapitäjiä olivat mm. Vehkalahti, Virolahti, Miehikkälä, Sippola, Valkeala ja Jaala (Kaukonen 1965, 47.)

Suomenlahden saariston nauhat olivat monivärisempiä verrattuna muihin vironnauhoihin, monivärisyys oli peräisin monivärisestä kuvioloimesta. Saaristopitäjien nauhoille oli myös tyypillistä erillinen reunakuvio sekä keskuskuvio. Reunakuvio ei ollut vain poikkiraitaa, kuten muissa Suomen vironnauhoissa vaan saaristolaiset kutoivat nauhan reunoihin sahalaitaa, vinoraitaa tai muuta geometrista kuviota. Saaristolaisnauhojen reuna- ja keskuskuvion välissä oli yleensä myös pitkittäinen kapea juova. Poiminta oli saaristolaisnauhoissa runsasta, ja nauhat olivat usein väritykseltään puna-valkoisia tai puna-sini-valkoisia. Nauhat olivat myös erityisen leveitä sekä kymenlaaksolaisiin että muun mantereen nauhoihin verrattuna.

Kymenlaakson nauhoissa kuviot olivat isoja ja selkeälinjaisia, kun taas Saariston nauhoissa kuviointi näyttää sekaisemmalta ja pienemmältä. Tämä johtuu runsaasta poiminnasta, monivärisyydestä sekä kuvioiden rikkonaisista linjoista (Kaukonen 1965, 38.) Suomenlahden saariston ja Baltian tapaista kuviointia ja runsasta poimintaa sekä erillisiä keskus- ja reunakuvioita on tavattu myös Skoonessa, Etelä-Ruotsissa. Tämä viittaa osaltaan siihen, että vironnauhojen piirteet eivät ole peräisin pelkästään vain Virosta vaan yleisemmin Itämeren piiristä.


Ruotsinkielinen Pohjanmaa

Sisällysluettelo


Kirjoittaja:Susanna Terho