Kaikki teemat
Kansanomaiset nauhat
Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen SKM 0001/925Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen Suomen käsityön museo, Liisa Korhonen


Kuvat ylhäältä:

1. Mäkivyö

2. Poronnahkakengät

3. Kapeita lautanauhoja



Nauhasta on moneksi
Tapakulttuuria, uskomuksia ja myyttisiä merkityksiä

Nauhojen käyttöön liittyi runsaasti erilaista tapakulttuuria, joka saattaa juontaa juurensa jo kaukaa esihistorialliselta ajalta. Suomen nauhoihin liittyvä tapakulttuuri periytyy ikivanhoista yleiseurooppalaisista käsityksistä ja uskomuksista. Muinoin nauhoilla oli moninaisempia merkityksiä kuin vain koriste- tai hyötytarkoitus, nauhoja on pidetty eräänlaisina torjunta- ja suojaesineinä mm. pahaa silmää vastaan (Kaukonen 1965, 25–26.)

Erityisesti värikkäillä nauhoilla näyttää olleen suojaa antava vaikutus. Monissa maissa tyttöjen vyö- ja hiusnauhoissa käytetty punainen – veren ja rakkauden väri – nähtiin suojelevana värinä, samoin punaisella värillä voitiin ilmaista neitseyttä (valkovenäläinen tapa). Paikoin Suomen tyttöjen kansanpukuun kuuluneista hiusnauhoista on nauhan väristä ja leveydestä voinut päätellä, oliko tyttö naimaton vai naitu. Eri ikäkausina käytettiin erilaisia hiuslaitteita ja erilaisia nauhoja niiden yhteydessä. Nauhalahjaa on pidetty Sveitsissä paikoin jopa kihlauksen merkkinä. Nauhat ovat myös symboloineet sidonnaisuutta eli yhteenkuuluvaisuutta vaikkapa jonkin aatteen kanssa (vrt. ritarikunta- ja järjestönauhat). Vyön värillä voitiin osoittaa myös surua (Kaukonen 1965, 19, 25–26. Kaukonen 1985, 57–59. Merisalo 1978, 8.)

Tverin Karjalassa vyöllä uskottiin olevan maagista voimaa, joka suojeli kantajaansa pahoilta hengiltä. 1600-luvun venäläiset uskoivat puolestaan vyön lisäävän ihmisen voimia, siksi paita pidettiin aina vyötettynä, jopa yöpaitakin. Samoin vielä 1900-luvun alussa he katsoivat olevan syntiä, jos esimerkiksi rukoili ilman vyötä. Lappalaiset puolestaan pitivät häpeänä sitä, jos vieras yllätti lappalaisen paulattomissa kengissä (Kaukonen 1965, 19–20. Veriö 1968, 54.)

Villasta valmistetut, pitkät ja leveät miesten turkinvyöt olivat Suomessa hyvin arvostettuja ja vyötä pidettiin eräänlaisena kunnian tunnuksena. Itä-Suomen erityispiirre oli, että turkinvyöt olivat hyvin leveitä ja paksusta villalangasta kudottuja. Leveät vyöt saattoivat painaa parikin kiloa. Juuasta, Pohjois-Karjalasta on säilynyt 1800-luvun lopulla tehty turkinvyö, joka oli kunnioitettavat 36 cm leveä. Turkinvyön arvostuksesta ja tärkeydestä kertovat sen monet nimitykset (isännän vyö, miesten vyö, matkavyö, markkinavyö jne.) sekä esimerkiksi sanonta ”Se ol herra, kenel ol oikee ristis vyö” (Kirvu) (Kaukonen 1965, 17, 91.) Vyö oli siis kunnian ja arvostuksen merkki.

Mitä leveämpi vyö tai nauha oli, sen arvokkaampana sitä pidettiin. Nauhoja arvioitaessa kiinnitettiin huomiota myös kuvioloimien lukumäärään. Mitä enemmän kuvioloimia, sen arvokkaampi nauha. Teetettäessä nauhoja erityisellä kutojalla perittiin usein maksukin nauhan kuviolankojen lukumäärän mukaan. Vyön leveyden ja koristeellisuuden perusteella on myös arvioitu vyön kantajan tai talon vaurautta. Kymenlaaksosta löytyy maininta siitä, että erityisen koristeellisia, poimintakuviollisia vironvöitä on pidetty arkisessa käytössä aittojen orsilla osoittamassa talon vaurautta vieraille (Kaukonen 1965, 48, 50.)

Suomessa on erityisesti lautanauhaan liittynyt tiettyjä uskomuksia. Suistamolla uskottiin eläinten ja ihmisten pöhötyksen paranevan, kun sairaan ympärille kierrettiin lautavyö. Lautavyöllä uskottiin myös voitavan ehkäistä sairautta, sillä ”pahat mieron taudit” eivät tarttuneet, kun lautavyötä pidettiin koko ajan yllä (Kaukonen 1965, 68.)

Nauhojen moninaisista merkityksistä antaa viitettä niiden runsaus. Museokokoelmissa on säilynyt runsaasti nauhoja, mikä kertoo nauhojen olleen keskeisiä ja tärkeitä niitä käyttäneille ihmisille. Erilaiset monimutkaiset koristekuviot ja värit eivät välttämättä liittyneet pelkästään esteettisiin seikkoihin vaan viittaavat erilaisiin kansanomaisiin uskomuksiin ja käsityksiin. Nauhoissakin kuvattua hannunvaakunaa pidettiin muinoin karjaa suojelevana merkkinä, samoin runsaasti käytetyllä punaisella värillä on ollut suojeleva vaikutus. Nauhojen käyttöön on eri aikoina liittynyt runsaasti erilaisia merkityksiä ja ulottuvuuksia, jotka yhdessä muodostavat nauhoihin tiiviisti kuuluvan merkitysmaailman.


Langasta nauhaksi

Sisällysluettelo


Kirjoittaja: Susanna Terho