Kuvataiteilija Vappu Heiska

Taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoitonopettaja Maikki Heiskan ainoa lapsi, tytär Vappu Annikki Jonaksen tytär syntyi 29.4.1921 Jyväskylässä. Vapun isältään perimät taiteelliset taipumukset tulivat esille varhain. Äiti tallensi "Vapun käsialoja" jo vuonna 1924. Käytyään kansakoulua aluksi yksityisesti ja myöhemmin seminaarin osastokoulua, Vappu opiskeli Jyväskylän yhteislyseossa. Vaikka kouluasiat eivät suuresti Vappu Heiskaa innostaneet, koko kouluajan hänellä oli kiitettävä arvosana, 9 tai 10, piirustuksessa ja muovailussa. Vappu Heiska pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän yhteislyseon uuskielis-kansantaloudelliselta linjalta toukokuussa 1940.

Vappu Heiskan ammattiopinnot Helsingissä osuivat sota-aikaan. Tammikuussa 1941 alkoivat opinnot Ateneumissa ja syksyllä 1942 Taideteollisuuskeskuskoulun piirustuksenopettajien valmistusosastolla, josta hän sai päästötodistuksen kesäkuussa 1945. Opinnot jatkuivat vielä sodan jälkeenkin. Hän valmistui Suomen Taideakatemian koulusta vuonna 1948. Piirustustaitoaan hän vahvisti opiskelemalla Helsingin yliopiston piirustussalilla syksyllä 1948. Tulevaan opettajanammattiin tähtäsivät Jyväskylän kesäyliopistossa 1947 suoritettu kasvatusopin approbatur sekä 1949 suoritettu psykologian approbatur. Helmikuussa 1950 Vappu Heiska sai päätökseen auskultointinsa Helsingin tyttönormaalilyseossa ja oli sen jälkeen pätevä sekä suomen- että ruotsinkielisiin kuvaamataidon- ja kirjoituksenopettajan virkoihin.

Valmistuttuaan Vappu Heiska opetti kuvaamantaitoa Saarijärven yhteiskoulussa 1950-1953 ja toimi sen jälkeen kuvaamataidon lehtorina Vaajakosken yhteiskoulussa 1954-1972.

Taiteilijana kehittymiseen vaikuttivat etenkin Italiaan suuntautuneet matkat. Välimeren maisemat ja suuret katedraalit välittyvät 1950-luvun lopun ja 1960-luvun tussipiirroksista. Suuria, "sekamateriaalisommitelmiksi" nimeämiään teoksia Vappu Heiska alkoi tehdä 1960-luvun ja 1970-luvun vaihteessa. Niiden aiheina olivat muun muassa mielikuvituksellisesti käsitellyt kirkkojen fasadit. Virkavapaus lehtorin työstä, apurahat ja oleskelu Italiassa Grassinan taitelijatalossa talvella 1970-1971 sekä keväällä 1973 antoivat mahdollisuuden vapaana taiteilijana olemiseen. Vähitellen 1960-luvun lopulta lähtien myös suomalainen, etenkin Lapin-matkoilla nähty, maisema alkoi kiehtoa Vappu Heiskaa. Maisema- ja arkkitehtuurikuvien lisäksi hän teki muotokuvia koko taiteilijauransa ajan. Kesällä 1978 graafikko Juho Karjalaisen johdolla käydyn kurssin jälkeen piirtämisen rinnalle Vappu Heiskan tuotannossa nousi uusi tekniikka, litografia.

Vappu Heiska piti useita yksityisnäyttelyitä, kotikaupungin lisäksi muun muassa Helsingissä Tampereella, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Oulussa sekä osallistui useihin yhteisnäyttelyihin. Hänen teoksiaan on kotien lisäksi useissa julkisissa kokoelmissa.

Perheetön Vappu Heiska asui Kramsunkadun ateljeekodissa kissojensa kanssa kuolemaansa asti. Hän kuoli 72-vuotiaana isänsä syntymäpäivänä 13.10.1993.