top

Adventti ja joulukalenteri

Aikoinaan joulun valmistelut alkoivat Annan päivästä 9.12. mutta varsinainen joulukausi vasta Tuomaasta. Muutos joulukauden ajoittumisessa tapahtui 1800-luvulla saksalaisen esikuvan mukaisesti herrasväen piirissä ja levisi hitaasti koko kansan pariin. Ensimmäinen adventtisunnuntai vakiintui joulun aluksi 1800-luvun lopulla. Ensimmäistä adventtia kutsuttiin myös pikkujouluksi, jolloin sytytettiin joulun ensimmäinen kynttilä, adventtikynttilä, ja avattiin ensimmäinen luukku adventtikalenterista. Saksassa yleinen adventtikuusi sen sijaan ei saanut laajempaa suosiota Suomessa. (Uusi ajantieto s 222)

Adventin alkuperäinen tarkoitus oli kristikansan jouluun valmistaminen. Sillä oli alkuun katumusajan luonne mutta nykyään se tulkitaan ilojuhlaksi. Erityisesti adventin merkitystä korostettiin protestanttisen kirkon piirissä Saksassa. Suomessa adventtiin liittyy olennaisesti Hoosianna-hymni, jota on kokoonnuttu kuulemaan kirkoissa 1800-luvun lopulta lähtien. (Uusi ajantieto s 222)

Adventtikalentereissa ei ollut alkuunsa luukkuja, mutta kutakin päivää varten siihen oli liimattu jouluaiheisia kuvia. Ensimmäiset adventtikalenterit ilmestyivät Saksassa 1900 luvun alussa. Suomessa luukkukalenterit tulivat tunnetuiksi 1930-luvulla ja yleistyivät sotien jälkeen nopeasti. (Uusi ajantieto s. 224) Suomenruotsalaisen partiotyttöjärjestön johtaja Tessi Fazer toi Ruotsista ajatuksen adventtikalenterin käytöstä partiotyttöjen varainhankinnassa. Ensimmäinen partiolaisten adventtikalenteri tuli markkinoille syksyllä 1947 ja on nykyään partiolaisten näkyvin ja merkittävin varainhankintakampanja. Vaikka adventtikalenteri onkin vuosien saatossa muuttunut joulukalenteriksi, ja ensimmäinen luukku yleisesti avataan joulukuun ensimmäisenä päivänä, on partiolaisten kalenterissa säilynyt tapa luukkujen alkamisesta ensimmäisestä adventista silloin, kun se sijoittuu marraskuun lopulle.

Kirjoittanut: Elina Puranen
Kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

top