top

Joulukortit ja -tervehdykset

Onnen ja muun hyvän toivotukset ovat ihmisten tapa ilmaista tunteitaan toista ihmistä tai yhteisö kohtaan. Ne ovat osa rituaalista keskustelurutiinia. Toivotusfraaseilla on on ollut alunperin maaginen luonne, mutta ne ovat edelleen voimissaan nyky-yhteiskunnassa Tervehdyksistä on arkikielessä kulunut pois toivottamisen sävy, ja ne ovat luonteeltaan usein lahjaluonteiseksi koettuja huomionosoituksia ja muistamisia. Joulutervehdykset ja -toivotukset ovat osa kalendaarisiksi luokiteltuja toivotuksia. (Juhlakirja s. 203-204)

Hyvän joulun toivotukset ovat tuttavien toisilleen joulunaikoihin sanomia toivotuksia tavatessa, kylään saapuessa ja hyvästellessä. Jouluntoivotukseen usein liitetään myös tulevia pyhiä kuten uusi vuosi ja loppiainen. Yksi vakiintunut toivotustapa on joulukortin lähettäminen. Joulukortti on nykyisin Suomessa yleisin muistamistapa. (Juhlakirja s. 205)

Ensimmäinen joulukortti painettiin Englannissa vuonna 1843. Varhaisin Suomeen saapunut joulu- ja uudenvuoden tervehdyskortti lienee 1850-luvulta. Joulukortit oli suljettu kirjekuoriin, sillä niiden lähettäminen avoimena ei ollut luvallista. Postikortti virallisena lähetyslajina on otettu Suomessa käyttöön vuonna 1871 ja samalta vuodelta on peräisin myös varhaisin tunnettu Suomessa postitettu joulukortti. Ensimmäiset Suomessa käytetyt joulukortit olivat painettu Saksassa tai Ruotsissa.

Alkuun joulukortteja lähetettiin vain kaukana, usein ulkomailla oleville omaisille. Tapa levisi ensin ylempien yhteiskuntaluokkien keskuuteen, mutta laajeni sittemmin koko kansan pariin. 1900-luvun alussa talonpojat lähettivät kortteja korkeintaan kaukana asuville lähisukulaisille, mutta 1920-luvulta lähtien korttien lähettäminen vilkastui huomattavasti. Nykyään yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lähettää joulukortteja. (Uusi ajantieto s. 260, internet-lähde)

Joulukorteissa on alusta lähtien tavallisesti ollut valmiiksi painetut toivotukset. Hyvän joulun lisäksi toivotettiin myös hyvää uutta vuotta. Käsin kirjoitettuihin toivotuksiin sisältyi usein joulun perinteisesti runsaaseen ruokapöytään liittyviä toivotuksia taikka raamatunlauseita sekä hyvän terveyden toivotuksia. Saapuneita joulukortteja on usein pidetty esillä myös koristeina. Joulukorttien kuva-aiheet ovat olleet hyvin moninaisia, mutta perinteisesti suosittuja aiheita ovat olleet uskonnolliset aiheet, talvi, lumiset maalaismaisemat, lumiukot, linnut, kukkaset ja onnea tuottavat symbolit. Kuva-aiheista suosiossa ylitse muiden on kuitenkin ollut joulupukki ja tontut. Ruotsalainen taiteilija Jenny Nyström on joulukorteissaan luonut pohjoismaisen joulutontun peruskuvan. Suomessa Martta Wendelin tunnetaan myös jouluisen postikorttitaiteen tekijänä. (Juhlakirja s. 205, Uusi ajantieto s. 260, internet-lähde)

Joulukortilta ei odoteta omaperäisyyttä. Se on enemmänkin muistamisen osoitus. Jouluntoivotuksista on tullut myös sosiaalisten suhteiden mittari. Saapuneista joulukorteista voi laskea, kuinka moni muistaa vastaanottajaa ja joulutervehdyksiä lähettämällä voi itse osoittaa, ketkä tunnustaa muistamisen arvoisiksi. Jouluntoivotuksen lahjaluonne edellyttää saajalta kiitosta ja vastatoivotusta. Joulukorttiin vastataan viimeistään seuraavana jouluna, mikäli ei jo uudenvuoden kortilla. Vastaamatta jättäminen on loukkaavaa tai vähintään se aiheuttaa häpeän tunteen. (Juhlakirja s. 206, 210) Joulukorttiperinteeseen liittyy myös hyväntekeväisyys joulumerkkien muodossa. 1900-luvun alussa tanskalaisen postimestarin aloitteesta alkunsa saanut joulumerkkiaate levisi ensin Pohjoismaihin ja sitten muualle maailmaan. Joulumerkkien tuotto käytettiin vaikeasti sairaiden ja erityisesti tuberkuloosia sairastavien lasten hoitoon. Suomessa ensimmäinen varsinainen joulumerkki ilmestyi vuonna 1912. Joulumerkkien tuottamilla varoilla perustettiin joulumerkkikoteja, joissa hoidettiin tuberkuloosia sairastavien äitien lapsia. Tuberkuloosin vähenemisen myötä joulumerkkikeräyksen varoja on käytetty muun muassa astmaattisten lasten kuntoutukseen ja tuberkuloosin vastustamiseen kehitysmaissa. Viimeinen suomalaine joulumerkki julkaistiin vuonna 2001. (Joulukontti s. 75, internet-lähde)

Kirjoittanut: Elina Puranen
Kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

top