top

Vanhojen ja uusien traditioiden joulu

Vanhan agraari-Suomen työvuoden jaksotti neljä suurempaa vuotuisuhlaa: joulu, pääsiäinen, juhannus ja mikkeli. Tihein ja intensiivisin juhlakausi oli mikkelin ja joulun välillä, johon sijoittui myös kekri, sadonkorjuun juhla, joka varsinkin Itä-Suomessa oli jouluakin suurempi juhla 1900-luvun alkuun saakka. Maaseudun talonpoikaisen elämäntavan häviämisen myötä myös mikkeli ja kekri ovat menettäneet merkityksensä. (Juhlakirja s. 196, Juhlan aika s. 87-89)

Joulun merkitys tärkeimpänä vuotuisjuhlana Suomessa on kasvanut erityisesti 1800-luvulta lähtien. Kaupungistuvan yhteiskunnan vaikutus ihmisten elämänarvoihin ja ihanteisiin näkyi perhekeskeisyyden eli familismin nousuna. Vanhempien ja lasten muodostamasta ydinperheestä tuli uudistuvan yhteiskunnan perusyksikkö. Perheen ja sitä koossa pitävien tunnesiteiden merkitystä korostettiin ja perhettä ylläpitävät arvot ja asenteet pyrittiin siirtämään seuraaville sukupolville. Vuotuisjuhlista juuri joulu sopi vahvistamaan perhekeskeisyyden ideologiaa. (Uusi ajantieto s. 236, Juhlan aika s. 217)

Mielikuva oikeasta joulusta on muodostunut paljolti kaunokirjallisuuden, joululehtien, joulukorttien ja nykyään mainosfilmien välityksellä. (Juhlakirja s. 198) Sen perustana on nostalginen käsitys talonpoikaisesta joulusta lumisessa maalaismaisemassa, jolla on osin todellinen perusta, mutta joka on myös osin toiveajattelua ja osin puhdasta satua. Toisaalta joulun nostalgia on myös kaipuuta 1800-luvun perhekeskeiseen säätyläisjouluun. (Juhlan aika s. 227) Nykyjoulu on kooste vanhoista ja uusista tavoista. Suomalais-talonpoikainen ja saksalais-skandinaavinen herraskainen aines on saanut erityisesti 1990-luvun puolivälin jälkeen myös angloamerikkalaisia vaikutteita. (Juhlan aika s. 225)

Vaikka jokaisella perheellä on omat joulutraditionsa ja rituaalinsa, käytännössä suomalainen joulu on hyvin homogeeninen. Peruselementteinä ovat aaton joulusauna, runsas joulupöytä juhlaan koristellussa kodissa ja joululahjat usein joulupukin tuomana. Jouluna sytytetään kynttilät omaisten haudoille ja muistetaan kauempana olevia sukulaisia ja ystäviä joulukortein ja -tervehdyksin. Joululauluja on kuunneltu marraskuusta lähtien kaupoissa, adventtina hiljennytään kuuntelemaan Hoosiannaa ja joulun alla joululaulut nostattavat joulun tunnelmaa myös kodeissa. Joulurauhan julistus antaa lopullisen luvan juhlan aloittamiseksi.

Kirjoittanut: Elina Puranen
Kuvat: Keski-Suomen museon kuva-arkisto

top