Kirkkoherra Abraham Indrenius nuorempi antoi selityksen tuomiokapitulille saarnahuoneen valmistumisesta 1782. Pyytämiensä lisätietojen jälkeen kapituli tuli siihen tulokseen, että rakennus on pikemminkin kirkko kuin saarnahuone ja antoi Indreniukselle huomautuksen. Tuomiokapituli kanteli asiasta Vaasan läänin maaherralle Krabbelle, jotta muuallakin esiintynyt vastaava omavaltaisuus saataisiin loppumaan. Kirkkoa käytettiin kuitenkin vaikka sitä ei oltu sellaiseksi vihitty vuoteen 1787 asti, jolloin vihkiminen jumalanpalveluspaikaksi lopulta toimitettiin. Pihlajavetiset saivat kirkkonsa. 1820-luvulle asti Pihjalajavedellä ei ollut omaa pappia, vaan Keuruun papit kävivät pitäjässä joka kolmas tai neljäs pyhä. Ensimmäinen Pihlajaveden oma pappi oli kappalainen Anders Johan Gummerus.