Nykytiedon mukaan ansat ovat jääkauden jälkeisen ajan keksintöjä. Jääkausien ajan metsästäjän on todettu käyttäneen soita, kalliojyrkänteitä apunaan riistan saartamiseen, mutta mitään pyydyksinä käytettyjä laitteita on ole ainakaan vielä tuolta ajalta löydetty.



Varhaisimmat ansat joita tunnetaan ovat Suomesta, Hyrynsalmen Nuoliharjulta on pyyntikuopan pohjalta löytyneet hiilet osoittautuneet 10 000 vuotta vanhoiksi, siis lähes yhtä vanhoiksi kuin Suomen varhaisin asutus. Komin tasavallassa Uralin länsipuolelta on löydetty vuoden 7000 eKr. vaiheille ajoittuvia asetusjousia, jotka ovat luultavasti vanhimmat tunnetut ansat. Asetusjousien jousen kaaren pituus oli 3,5 m. Siperian kansat käyttivät vastaavia vielä 1800-luvulla.

Pyyntikuoppia lukuun ottamatta ei esihistoriallisia ansoja ole Suomessa eikä juuri koko Euroopassakaan ole säilynyt. Ansat tehtiin pyyntipaikoilla metsissä. Niissä ei ollut mitään kivi- tai metalliosia. Ne lahosivat pakoilleen jälkiä jättämättä, joten sellaisten löytyminen on erittäin epätodennäköistä. Pyyntikuoppien olemassaolo todistaa ansapyynnin idean olleen myös meillä tuttu. Itse ansat ovat rakenteeltaan varsin yksikertaisia, kiivikauden ihminen on hallinnut monimutkaisempaakin tekniikkaa.

Katso kuvaukset eri ansatyypeistä