Asuinpainanteet ja talo | Uimarannan talo | Rusavierron talo | Talojen ennallistaminen

Suuren osan kivikautta ja myöhemminkin esihistoriallisella ajalla on asuttu rakennuksista, joista ei ole säilynyt mitään löydettävää arkeologeille. Asuinpaikat tunnistetaan liesistä, hiilistä, palaneista kivistä ja asuinpaikoille tyypillisistä esineiden katkelmista, esineiden valmistusjätteistä, palaneista luista ym. materiaalista. Oletetaan että kivikaudella on asuttu kotamaisissa rakennuksista, jotka ovat lahonneet jälkiä jättämättä. Myös suoraan maan pinnalle rakennettu hirsisalvostalo ei välttämättä jätä mitään säilyviä jäänteitä itsestään.



Tyypillisesti esihistoriallisen ajan asuinpaikalla maa on tasainen ilman mitään syvennyksiä. Jo 1950-luvulla havaittiin, että eräillä kivikautisilla asuinpaikoilla on pyöreitä tai soikeita 6 – 8 m läpimittaisia painanteita, joita ryhdyttiin nimittämään Madenevan tyypin kodanpohjiksi Pihtiputaan Madenevan asuinpaikan mukaan, jossa niitä ensinnä havaittiin. Näiden painanteiden tutkimus eteni hitaasti. Ensimmäinen tieteellinen niitä koskeva julkaisu ilmestyi vasta 1970-luvulla. 1980-luvulla niitä havaittiin jo useilla asuinpaikoilla. 1990-luvulla tutkimus eteni niin vauhdikkaasti, että nyt painanteita tunnetaan jo 3500 kpl 650 eri asuinpaikalta.

Joitain painanneasuinpaikkoja tunnetaan jo mesoliittiselta ajalta. sitä seuraavalta varhaiskampakeraamiselta ajalta niitä ei tunneta yhtään. Asuinpainanteet yleistyivät kampakeraamisen II-tyylivaiheen aikana. Myöhäisellä kivikaudella niitä tunnetaan runsaasti. Sen jälkeiseltä varhaiselta metallikaudelta enää muutama. Perinne oli katkennut. Toistaiseksi syytä ei tähän tiedetä.

Painanteita on runsaasti Savosta ja Pohjois-Suomesta Lappi mukaan lukien. Lounais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Kainuusta asuipanananteet puuttuvat tai niitä on vähän.