Talojen ennallistaminen | Rusavierron talo | Uimarannan talo | Asuinpainanteet ja talo

Esihistoriallisen ajan puurakennuksista on säilynyt vain rahtunen niiden alkuperäisistä osista. Tietomme niiden rakenteesta on teoreettista, ts. me emme voi rakentaa kopioita niistä, vaan joudumme tukeutumaan arkeologisten löytöjen lisäksi muihinkin tiedon lähteisiin. Osin nämä tiedon lähteet eivät välttämättä ole mitään ”hienoja” tieteellisiä periaatteita, vaan arkipäiväisiä kokemuksia.

Me tunnemme havainnon kautta maailman. Ihminen on kuitenkin kiinnostunut myös siitä, mitä emme voi suoraan havaita. Mistä aine koostuu, millaista ihmiselämä oli ennen meitä, kuinka maailmankaikkeus on muodostunut. Edellä mainitut kysymykset ovat nimenomaan tyypillisiä kysymyksiä, joihin vastaamiseen vaaditaan eri tieteenaloja.

Aistimme eivät riitä aineen perusrakenteen näkemiseen, tarvitaan atomifysiikkaa ja sen teorian muodostusta tuottamaan tietoa atomeista ja niiden osasista. Tähtitiede ei tyydy piirtämään planeettojen ratoja tähtikartoille, vaan pyrkii selvittämään, miten tämä maailmankaikkeus on saanut alkunsa. Historioitsijat ja arkeologit pyrkivät saamaan selville, mitä maailmassa on ollut kauan ennen meitä.

Menneisyyttä koskeviin kysymyksiin vastaamiseksi meillä pitää luonnollisesti olla käytettävissä jotain jäänteitä kiinnostuksen kohteena olevalta ajalta, kirjallisia lähteitä tai arkeologisia jäämistöjä. Pelkkä jäänteiden kuvailu ei vie tiedettä kovin pitkälle. Jäänteet tarvitsevat tulkintaa. Historioitsija ei ole historioitsija, jos hän tyytyy vain kopioimaan sen, mitä lähteet kertovat. Arkeologit voivat kaivaa esille vain pienen osan menneisyyden kulttuurista. Niiden yksityiskohtainen kuvaaminen lisää tietoa vain ruukunpaloista, ei ihmisestä ja hänen toiminnastaan. Tarvitaan tieteen metodeja, joilla pienet hiilen- ja ruukunpalat tai kvartsinsirpaleet saadaan kertomaan jotain menneisyyden nyt hävinneestä ihmisen toiminnoista ja niiden tuotteista: rakennuksista, asusteista jne.

Kivikauden ajan ihminen on toki nähnyt talonsa, mutta meille niistä ei ole jäänyt jäljelle vain hyvin vähän jälkiä. Jäljet voidaan tulkita periaatteessa monin eri tavoin. Paalunjäljet eivät suoraan kerro muuta kuin, että paikalla on ollut paaluja. Suorakaiteen muotoon astuneet hiilet eivät suoraan kerro muuta kuin, että paikalla on ollut puuta, joka on hiiltynyt. Talonjäänteitä näistä tulee vain teoreettisen ajattelun ja työn kautta. Tiedämme, että nykyaikana tai lähimenneisyydessä tehty paalurakenteisia taloja. Tunnemme myös hirsirakennukset, joissa alimmaiset hirret on asetettu suoraan maan pinnalle. Näistä lähtökohdista lähtee jäänteiden tulkinta. Lopputulos on ennallistus. Rakennusten ennallistaminen taas auttaa sulkemaan pois teknisesti mahdottomia rakenteellisia vaihtoehtoja. Ennallistukset eivät ole vain tieteen tulosten tekemistä läheiseksi suurelle yleisölle, vaan osa tieteellistä tutkimusta.

Ennallistus ei ole kopio hävinneestä menneisyyden rakenteesta. Jos me tietäisimme varmasti, millainen se on ollut, emme tekisi ennallistusta vaan kopion. Ennallistus ei kuitenkaan ole mielivaltainen arvaus, vaan jotain näiden väliltä: teoria. Teoria se on siinä mielessä, että sen konstruointiin on tarvittu tietoa, joka ei ole suoraan luettavissa itse muinaisjäännöstä koskevista havainnoista. Niin kuin tieteessä aina, tulevaisuudessa tutkimus voi osoittaa sen osin tai jopa kokonaan paikkansapitämättömäksi. Mutta tällä hetkellä se on myös paras mahdollinen kuvaus havaitsemattomasta kohteestaan, Rusavierron kivikautisesta talosta.

Arkeologiselle ennallistukselle on tyypillistä, että se perustuu toisaalta arkeologisiin jäänteisiin, toisaalta nykyajan ihmisiä ja heidän materialista kulttuuriaan koskevaan tietoon. Niinpä suorakaiteen muotoon asettuvat hiilijäänteet voidaan tulkita jäänteiksi hirsikehikkoisesta rakennuksesta sen tiedon pohjalta, mitä meillä on nykyajan tai lähimenneisyyden hirsikehikoisista taloista. Hiilijäänteiden perusteella voidaan jokseenkin varmasti sanoa, että paikalla on ollut tällainen talo. Monet talon yksityiskohdat kuten korkeus ym. jäävät sen sijaan paljon epävarmemmiksi

Ennallistuksia voidaan tehdä monista eri lähtökohdista ja monin eri tavoittein. Olisi ihanteellista, jos ennallistus voitaisiin tehdä samoilla työvälineillä ja samoin oletetuin menetelmien avulla, joita muinaisajan rakentajat ovat itse käyttäneet. Tällöin voitaisiin tutkia mm. miten kauan eri rakennusvaiheen toteuttaminen on kestänyt.

On kuitenkin mahdollista ennallistaa vain rakennus, ei työmenetelmiä. Tällöin emme luonnollisesti kokeile työmenetelmien mahdollisuuksia, vaan ainoastaan rakennukset itsensä: miten luja se on, miten eri liitokset toimivat, miten vedenpitävä katosta tulee jne.




Taloudellisista syistä Summasen kylässä jouduttiin kuitenkin tyytymään ratkaisuun, jossa rakennus on pyritty saamaan mahdollisimman paljon samanlaiseksi, kuin esikuvan oletetaan olleen. Rakennustyö tehtiin moderneilla rakennusvälineillä, työssä käytettiin mm. moottorisahaa ja alumiinitikapuita. Työskentely kivikautisilla työvälineillä olisi ollut taloudellisiin voimavaroihin nähden liian hidasta. Lisäksi esim. karsittujen puunrunkojen käyttäminen tikapuina olisi ollut työturvallisuuden kannalta arveluttavaa.

Kivikauden kylässä on kivikirvestä kokeiltu yksittäisissä työvaiheissa, kuten puun kaadossa, tukkien päätyjen veistämisessä ym., josta tiedetään sen kelpaavan rakentamisen edellyttämiin tehtäviin.