Rusavierron talo | Esinelöytöjä

Rusavierron asuinpaikka on ollut ajoittain käytössä yli 8000 vuoden aikana aineiston ja ajoitusten perustella ainakin seitsemään eri otteeseen. Niinpä sieltä löytyi varsin runsaasti aineistoa eri ajanjaksoilta.


Rusavierron kaivauksissa löytyneitä talttoja.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.

Eniten saatiin talteen kvartsiesineiden valmistuksessa syntynyttä jätettä, kvartsi-iskoksia palanutta luuta ja pieniksi paloiksi särkynyttä keramiikkaa. Sellaisenaan ne ovat hyvin tavallista kivikautisilta asuinpaikoilta löytyvää aineistoa eivätkä kovin näyttävää. Iskoksia ei arkeologiaa harrastamaton yleensä edes tunnista esineeksi, ne kun ovat vain satunnaismuotoisia kvartsin palasia.

Löytöjä otettiin talteen yhteensä yli 70 kg. Ehjiä esineitä oli vain muutamia, kuten asuinpaikkalöydöissä yleensä. Kvartsiesineet olivat enimmäkseen kaapimia, mutta joitain viistoteräisiä nuolenkärkiä löytyi jo Schulzin kaivauksissa. Ehjiä kivilajiesineitä olivat liuskekärki, muutama taltta ja hioin. Palaneen luun joukossa olleet kolme luuesineen katkelmaa ovat harvinaisia löytöjä. Vain yksi näistä pystyttiin tunnistamaan ongenkoukun katkelmaksi. Erityisen kiinnostava ja harvinainen löytö oli kivikaudella koruna käytetty kuparipellin palanen. Kivikaudella valmistettuja kupariesineitä maastamme tunnetaan vain muutama.



Rusavierron kaivauksissa löytyneitä luuesineitä.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.

Keramiikkaa on useita eri tyylivaiheita, jotka ovat olleet eri aikoina käytössä. Paikalta löytyi vanhinta keramiikkalajeistamme, kampakeramiikan tyylivaihetta Ka I:1 ja sitä seuraavaa nuorempaa varhaiskampakeramiikkaa Ka I:2. Lisäksi löytyi ajallisesti edellistä seuraavaa tyypillistä kampakeramiikkaa ja/tai myöhäistä kampakeramiikkaa (Ka II/III).



Varhaiskampakeramiikkaa.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.

Rusavierron talon käyttöaikaista keramiikkaa paikalta löytyi kahta eri tyyppiä. Asbestissekoitteista keramiikkaa, joka on joko Pöljän tai Kierikin tyyppiä ja itäisvaikutteista, orgaanisella aineella sekoitettua keramiikkaa, joka muistuttaa venäläistä Volosovon keramiikkaa. Kyseinen keramiikka on meillä varsin harvinaista ja huonosti tunnettua.


Orgaanissekotteista keramiikkaa.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.

Asbestisekoitteen ohella Päljän ja Kierikin keramiikkoja luonnehtii taivutettu reuna. Pöljän Keramiikka ei ole mitenkään ”pöljää”, päinvastoin. Se edustaa teknisesti keramiikan valmistuksen huippua. Asbestia sekoitteena käyttäen pystyttiin valmistamaan suurikokoisia hyvin ohutseinämäisiä, mutta kestäviä ja keveitä astioita. Nimensä se on saanut ensimmäisestä löytöpaikasta, Siilinjärven Pöljän asuinpaikasta.


Pöljän keramiikan palanen.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.


Erityisen mielenkiintoisia löytöjä olivat muutamat rautakautisen keramiikan palaset. Näitä on löydetty sisämaasta hyvin vähän.

Mielenkiintoisin yksittäinen löytö oli rei´itetty kuparipellin palanen. Kemiallinen analyysi paljasti, että esine oli lähes puhdasta kuparia. Kampakeramiikan II-tyylin aikaan Itä-Karjalassa ryhdyttiin hyödyntämään sikäläistä puhdasta luonnonkuparia. Esine lienee peräisin sieltä. Sen ajoituksesta ei voi sanoa mitään varmaa. Kupariesineitä tehtiin Itä-Karjalassa kuitenkin enemmän kampakeramiikan II-tyylin aikaan, kuin myöhemmin kivikaudella.


Rei'itetty kuparipellin palanen.
Kuva Museovirasto, Markku Haverinen.