J. L. Runeberg Saarijärvellä -näyttely Saarijärven Säätyläiskotimuseossa

J. L. Runeberg Saarijärvellä -näyttelyyn liittyviä kysymyksiä

1. Miksi J. L. Runeberg asui Saarijärvellä yli puolitoista vuotta 1823 - 1825?

2. Mainitse ainakin kolme Runebergiin liittyvää paikkaa Saarijärvellä.

3. Mitä Runeberg kirjoitti Saarijärvellä asuessaan? Mainitse ainakin kolme runoa.

4. Missä runossaan Runeberg kuvaa saarijärveläisen talonpojan elämää?

5. Mihin runoteokseensa Runeberg on saanut vaikutteita Säätyläiskotimuseon lähistöllä sijaitsevan ent. Kolkanniemen pappilan maisemista?

6. Kenestä Saarijärvellä asuneesta ja täällä ja lähiseuduilla Suomen sodan (1808-1809) taisteluita johtaneesta henkilöstä Runeberg on kirjoittanut runon Vänrikki Stoolin tarinoihin?

7. Mikä Runebergin runoon liittyvä patsas Saarijärvellä on?

8. Mikä on ns. “Sininen kirja”?

9. Missä Saarijärven vuosista vaikutteita saaneessa teoksessaan Runeberg kuvaa savupirtin sisustuksen yksityiskohtaisesti ? Tämä eeppinen runoelma julkaistiin1832 ja siinä kuvataan mm. Kurun Matin kosintamatkaa.

10. Mihin Runebergin merkittävään teokseen Maamme-laulu sisältyy?

Vastaukset

1. Hän toimi kotiopettajana Saarijärvellä vuosina 1823 - 1825 kapteeni af Enehjelmin perheessä Kolkanlahdessa ja kruununvouti Danielsonin perheessä Kalmarissa.

2. Säätyläiskotimuseo (entinen Kolkanlahden tilan päärakennus), Julmat lammit ja Runebergin polku­, entinen Kolkanniemen pappila (nykyään yksityisomistuksessa; Runebergin aikainen pappilan vanha päärakennus on edelleen pihapiirissä), Runebergin lähde Kalmarissa, Danielsonin perheen talo Kalmarissa (purettu 1973), Heralampi Kalmarissa, Alajärvi (entinen Lahnalampi) Kalmarissa, Runebergin harju Saarijärven keskustan alueella, Mannila, Tarvaalan luutnantin puustelli (purettu1990-luvulla), entinen Tarvaalan kappalaispappila.

3. Suuri osa ns. “Sinisen kirjan” runoista on kirjoitettu Saarijärvellä, mm. seuraavat runot isäntä- ja tuttavaperheiden jäsenille: “Säkeitä nimipäivänä” Carl Emil af Enehjelmille, “Nimipäivävärssyjä” Juliana Roschierille eli Nanalle, Nimipäiväruno Maria Nygrenille, A. E. Enehjelmin haudalla Akates Evert af Enehjelmin muistoksi, “Ystävän kuoltua” vaasalaisen Sofia Wilhelmina Granbergin muistoksi.

4. Runeberg kuvaa saarijärveläisen talonpojan elämää Saarijärven Paavo -runossaan. Runo julkaistiin 1830 Runebergin esikoiskokoelmassa Dikter I, osassa Idyll och Epigramm runona nro 25.

5. Runeberg on saanut vaikutteita Kolkanniemen pappilan maisemista Hanna-runoelmaansa, joka kuvaa papintyttären ensirakkautta ja kesäistä sisämaan maisemaa juhannuksena. Hanna julkaistiin 1836; Teivas Oksalan suomennos 1993.

6. Otto von Fieandtista. Hän oli Suomen sodan aikana Rautalammin komppanian päällikkö ja johti myös saarijärveläisiä sotilaita. Hän oli Tarvaalan luutnantin puustellin haltija vuosina 1792- 1805.

7. Kuvanveistäjä Heikki Varjan “Saarijärven Paavo” (pronssi, 1960). Patsas paljastettiin Saarijärven maatalousnäyttelyn yhteydessä 1961. Se sijaitsee kirkkopuistossa.

8. “Sininen kirja” on käsikirjoitusvihko, johon Runeberg kirjoitti runoja Saarijärvellä asuessaan. Hän osti vihon eräältä oppilaaltaan Saarijärvellä. Suuri osa Sinisen kirjan runoista syntyi kokonaan Saarijärvellä, mm. isäntä- ja tuttavaperheiden jäsenille laaditut runot. Hän kirjoitti vihkoon puhtaaksi myös aiemmin Turussa kirjoittamiaan runoja. Luultavasti hän kirjoittaessaan vielä jonkin verran viimeisteli niitä.

9. Hirvenhiihtäjät (Elgskyttarne).

10. Maamme-laulu sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin.