Säätyläiskotimuseo
Kolkanlahti, Kolkanrinteentie 30
Saarijärvi

Kysymyksiä Säätyläiskotimuseosta

1. Miksi Säätyläiskotimuseo, entinen Kolkanlahden tilan päärakennus, on merkittävä rakennus?

2. Säätyläiskotimuseossa on ns. karoliininen pohjakaava eli muut huoneet ovat ryhmittyneet keskellä sijaitsevan salin ympärille. Piirrä alakerran pohjakaava ja nimeä siihen muut huoneet sekä niiden käyttötarkoitus.

3. Mitä tyyliä ruokasalin kalusto edustaa. Tarkastele kalustoa ja piirrä tuoli.

4. Salissa on sekä kustavilaisia että biedermeier-kalusteita. Piirrä biedermeier-tuoli.

5. Missä huoneessa Runeberg asui tässä talossa ? Kuvaile hänen huoneensa sisustusta.

6. Mitä säätyläiset olivat?

Vastaukset

1. Rakennus on Saarijärven vanhimpia ja kulttuurihistoriallisesti merkittävimpiä mm. sen vuoksi, että Johan Ludvig Runeberg asui siinä. Rakennukseen perustettiin Säätyläiskotimuseo 1977 kertomaan Runebergin Saarijärven ajasta ja hänen isäntäperheensä af Enehjelmien asuinympäristöstä. Rakennus oli 1800-luvun loppupuolelle saakka säätyläisten omistuksessa ja näin ollen siihen liittyy paljon myös Saarijärven säätyläisten historiaa. Rakennus liittyy myös Saarijärven sosiaalitoimen historiaan, sillä kunta osti Kolkanlahden tilan 1896 kunnan vaivais- ja työtaloksi.

2. Muut huoneet ovat: opetushuone, jossa Runeberg opetti; kapteeninhuone, joka oli kapteeni af Enehjelmin huoneena ja ehkä myös vierashuoneena; makuuhuone, jossa talon isäntäväki ja lapset nukkuivat; ruokasali ja keittiö. Talon toisessa päässä oleva pakaritupa on lisätty myöhemmin 1800-luvulla.

3. Kustavilaista tyyliä.

5. Runeberg asui talon yläkerrassa ns. Runebergin kamarissa.

6. Säätyläiset olivat aatelistoon, papistoon tai porvaristoon kuuluvia tai vastaavassa asemassa olevia henkilöitä. (Nykysuomen sanakirja. Porvoo 1983.)

Säätyläisillä tarkoitetaan sääty-yhteiskunnan pintakerroksen kaikkia väestöaineksia. Käsite pitää sisällään aateliset ja aatelittomat, oppineet ja oppimattomat sekä kau-pungeissa että maaseudulla asuvat. Yleensä “säätyläistö”-sana korvataan “herrasvä-ki”-sanalla. Pukeutuminen, kirjallinen harrastuneisuus, käyttäytyminen, temperament-ti, säätytietoisuus, ylemmyys ja ruumiillisen työn puuttuminen erottivat säätyläiset rahvaasta (Historian sanakirja. Jyväskylä 1997).

Sääty-yhteiskunta: Sosiaalisen työnjaon mukaan syntynyt, säätyihin perustuva yh-teiskuntamuoto. Euroopassa vallitseva keski- ja uudella ajalla, saavutti huippunsa 1600-1700-luvuilla. Sääty-yhteiskunnalle oli tyypillistä eräiden ryhmien muita suu-remmat etuoikeudet, säätyoikeudet, jotka yleensä valtiovalta myönsi. Säätyjä oli yleensä neljä: aatelisto, papisto, porvaristo ja talonpojat. Säätyjen erioikeudet kumot-tiin Ranskan vallankumouksessa ja sen jälkeen 1800-luvun kuluessa muualla Euroo-passa. (Historian suursanakirja. Juva 1998).