Pienmäen talomuseo

Elämää Pienmäessä

Matti Laitinen ostaa tilan Pöyhösten suvulta

Vuoteen 1866 asti Pienmäen taloa piti Pöyhösten suku. Suuri osa pihapiirin rakennuksista tehtiin lautamies Heikki Matinpoika Pöyhösen isännöidessä taloa vuosina 1837-1859. Seuraavan isännän, Gabriel Pöyhösen, kuoltua perikunta myi vuonna 1867 tilan torppineen Matti Laitiselle (1827-1881), joka oli Makkolan talon poika Hankasalmen Kovalanmäeltä. Matti Laitinen muutti Pienmäkeen yhdessä itseään nelisentoista vuotta nuoremman vaimonsa, Makkolan naapurissa sijainneen Halmeniemen talon tyttären, Henriikka Makkosen (1841-1880) kanssa.

Tila oli elinvoimainen, ja perheeseen syntyi muutaman vuoden välein kuusi lasta, kolme poikaa ja kolme tytärtä. Vanhin lapsista oli tilan ostovuonna syntynyt Albert (1867-1940). Hänen jälkeensä syntyivät Matti (1869-1953), Miina (Wilhelmiina) (1872-1955), Jussi (Juho) 1874-1932 ja Elli (Maria Helmiina) (1877-1946). Perheen äiti kuoli Pienmäen saunassa nuorimman tyttären synnytykseen vuonna 1880. Äitinsä kaimaksi kastettu Henriikka menehtyi kuukauden vanhana. Lisää surua ja huolta seurasi pian: viisi lasta jäivät täysin orvoiksi, kun perheen isä, Matti Laitinen kuoli vuonna 1881.

Pienmäessä oli Matti Laitisen ja Henriikka Makkosen aikana hoidettu karjaa ja tehty pelto- ja metsätöitä sekä kalastettu. Kun Matti Laitinen vuonna 1881 kuoli, merkittiin hänen perunkirjaansa talon kolme hevosta, 15 emälehmää, kolme hiehoa ja kolme vasikkaa. Villan saannin oli turvannut 15 lammasta, ja sikojakin talossa oli viisi. Kalastus toi hyvän lisän ruokapöytään. Kaloja pyydettiin omalla nuotalla ja kymmenellä verkolla sekä neljällä rysällä. Suuri turva tilan toimeentulolle oli Pienmäen noin 150 hehtaarin metsä, jonka arvo vasta vähitellen 1800-luvun lopulla höyrysahojen perustamisen myötä selvisi. Orvoiksi jääneiden lasten elämä oli taloudellisesti turvattu.

Pienmäki jää lapsille >>