Luonnonolot ohjasivat elannon saantia
Keskisuomalaisen ruokatalouden perusta on ollut oman alueen
raaka-aineissa. Asuinpaikka määräsi, mitä ruokapöydässä tarjottiin.
Laukaan, Jyväskylän ympäristön ja Jämsänjokilaakson
tienoot sopivat hyvin maaperänsä puolesta peltoviljelylle.
Karummilla
seuduilla metsiä poltettiin pitkään kaskimaiksi. Kaskipelloista
saatiin kohtalaisia satoja ja myöhemmin ahoja karjan laitumiksi. Suurien,
kalaisien järvien rannoilla kalastus oli elannon perusta.
Viljelymaisemaa Jämsänjokilaaksosta
1900-luvun alussa. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.