Luonnonolot ohjasivat elannon saantia
Keskisuomalaisen ruokatalouden perusta on ollut oman alueen raaka-aineissa. Asuinpaikka määräsi, mitä ruokapöydässä tarjottiin.
Laukaan, Jyväskylän ympäristön ja Jämsänjokilaakson tienoot sopivat hyvin maaperänsä puolesta peltoviljelylle. Karummilla seuduilla metsiä poltettiin pitkään kaskimaiksi. Kaskipelloista saatiin kohtalaisia satoja ja myöhemmin ahoja karjan laitumiksi. Suurien, kalaisien järvien rannoilla kalastus oli elannon perusta.
Viljelymaisemaa Jämsänjokilaaksosta 1900-luvun alussa. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
Keskisuomalaisen ruokatalouden perusta on ollut oman alueen raaka-aineissa. Asuinpaikka määräsi, mitä ruokapöydässä tarjottiin.
Laukaan, Jyväskylän ympäristön ja Jämsänjokilaakson tienoot sopivat hyvin maaperänsä puolesta peltoviljelylle. Karummilla seuduilla metsiä poltettiin pitkään kaskimaiksi. Kaskipelloista saatiin kohtalaisia satoja ja myöhemmin ahoja karjan laitumiksi. Suurien, kalaisien järvien rannoilla kalastus oli elannon perusta.
Viljelymaisemaa Jämsänjokilaaksosta 1900-luvun alussa. Keski-Suomen museon kuva-arkisto.
