etusivu | neljä teemaa | reseptivihko | oma ohje | yllätysresepti | ruokaperinnetesti | haku | info
Ruoan varastointi 1/6 | edellinen | seuraava
Pienmäen talo Hankasalmen Niemisjärvellä. Tupa rakennettiin vuonna 1849, toistupa 1852 ja niiden väliin porstua. Asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat karjarakennukset ja aitat, kauimpana tulenarat sauna, riihi, paja ja keittokota. Perunat säilytettiin perunakuopissa. Kuva Keski-Suomen museon Keski-Suomi - maakuntako sekin on? -näyttelystä.

Varastojen merkitys oli suuri

Ruokatalous perustui 1800-luvun loppupuolelle asti niin maalla kuin kaupungissa varastointiin ja säilömiseen. Vuotuista ruokavarastoa säilytettiin aitoissa, maakuopissa ja kellareissa. Maalaistaloissa oli porstuan perällä ruokakamari, jossa säilytettiin päivittäistä ruokavarastoa. Joskus tähän tarkoitukseen käytettiin talon toista tupaa. Ostotavarat, kuten sokeri ja kahvi olivat emännän takana tuvan kaapissa, kaupunkioloissa ruokakomerossa. Varastojen merkitys oli omavaraistalouden kaudella suuri. Kun ruokatavaroiden hankinnassa siirryttiin päivittäisiin ostoihin, varastojen merkityskin väheni. Pakastimet, jääkaapit ja kylmiöt ovat paljolti korvanneet vanhat varastot.


Kuvateksti


Pienmäen talo Hankasalmen Niemisjärvellä. Tupa rakennettiin vuonna 1849, toistupa 1852 ja niiden väliin porstua. Asuinrakennuksen välittömässä läheisyydessä ovat karjarakennukset ja aitat, kauimpana tulenarat sauna, riihi, paja ja keittokota. Perunat säilytettiin perunakuopissa. Kuva Keski-Suomen museon Keski-Suomi - maakuntako sekin on? -näyttelystä.