etusivu | neljä teemaa | reseptivihko | oma ohje | yllätysresepti | ruokaperinnetesti | haku | info
Viljaruoat 3/4 | edellinen | seuraava
Rinteelän talon naiset leipomassa leipää Toivakan ruuhimäessä 1920-30-luvulla. Kuva Toivakka-seuran kokoelmista.

Leipä ja muut leivonnaiset

Arkileipänä oli aikaisemmin koko massaa Pohjois-Pohjanmaata ja Lappia lukuun ottamatta uunissa paistettu hapan ruisleipä. Leipä-sana on germaanista lainaa ja se tarkoittaa nostatettua hapatettua, säilyvää leipää.

Rieskaleivät syötiin tuoreeltaan. Kakko (ruots. kaka) on ohut, pannukakkumainen happamaton ja nostamaton leipä, joka leivotaan ohra- tai kaurajauhoista. Se voitiin muiden heti syötävien leipien, lehikäisten, hilukaisten ja kaltaiaisten tapaan paistaa tulen loimussa tai kuumilla kivillä. Usein leipää leivottiin isoissa erissä. Leivät paistettiin leivinuunissa. Paistetut leivät säilytettiin vartaissa ja leipähäkeissä.

Hapanleipiä

Hapanlimppu
Reikäleipä
Jälkiuunileipä
Hapanimelä leipä eli setsuuri


Kuvateksti

Rinteelän talon naiset leipomassa leipää Toivakan ruuhimäessä 1920-30-luvulla. Kuva Toivakka-seuran kokoelmista.